Kuva: Vesa Kyllönen
Seitsemän veljeksen kustannuspäätöksestä on dokumentoitu SKS:n kokouspöytäkirjoihin eli Keskustelemuksiin. Kustannuspäätöstä joudutti runoustoimikunnan arvostelulausunto lokakuussa 1869, jossa todettiin muun muassa seuraavaa:
Suomen luonto ei ole siinä vaan etnografillisesti kuvattu, mutta kansan katsomustavan mukaan, jossa se ikään kuin kuvastimessa kuvauu. Luonto ulkomaailmassa ja luonne ihmismielessä ovat siinä saatetut runolliseen sopusointoisuuteen. – Humorin alalta taas on teos erittäin omituisesti ja sattuvasti kuvannut kansa-elämää.
Kuva: Vesa Kyllönen
Loppuosa painoksesta jäi vaille kansilehteä ja esipuhetta. Seitsemän veljeksen ensimmäistä yhtenäistä laitosta saatiinkin odottaa vielä jokunen vuosi, sillä August Ahlqvistin ankaran arvostelun vuoksi vihkojen myynti keskeytyi ja kirjan kustantanut SKS vetäytyi arvioimaan tilannetta.
Kuva: Vesa Kyllönen
Viimeinen vihko oli painettu toukokuun alussa 1870. Ahlqvistin kiivas kritiikki ilmestyi niin ikään toukokuussa, ja hätiin pyydetyn runoustoimikunnan lausunto Seitsemän veljeksen puolustukseksi kuultiin SKS:n kokouksessa jo kesäkuussa. Julkisuuteen tämä puolustuspuhe ei kuitenkaan tullut vielä moneen vuoteen, ja SKS:n viivyttely asiassa on syystäkin herättänyt vuosien saatossa paljon kysymysmerkkejä. Ruotsinkielisenä tämä Kiven kovasti odottelema lausunto ilmestyi vasta 1873 Morgonbladet-lehdessä.
Kuva: Gary Wornell
Huhtikuussa 1873 ilmestynyt ensimmäinen yhtenäinen laitos sisältää yhtä kaikki runoustoimikunnan esipuheen, jossa puolustetaan niin Kiveä kuin kustantajan menettelyäkin. Jo tätä ennen Seitsemää veljestä oli ehditty puolustaa julkisesti useampaan kertaan, mutta myös odottaa.
”Muistaakseni Kirjallisuuden Seura on päättänyt painattaa sen erinänsä esipuheella varustettuna, mutta miksi se niin kauan viipyy, on vaikea ymmärtää”,
kirjoitti eräs Kiven ihailija Keski-Suomi-lehdessä joulukuussa 1872.
Ensimmäisen yhtenäisen niteen vuosiluvuksi on merkitty 1870, vaikka kyseessä on tosiasiassa vanhojen painoarkkien pohjalta laadittu uusi painos esipuheineen.
Kuva: Gary Wornell
Sittemmin painoksia on riittänyt. Viimeisimmässä, SKS:n julkaisemassa Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen (2020) Aleksis Kiven teosten kriittisten editioiden toimituspäällikkö Sakari Katajamäki mainitsee painoksia olevan jo 230.
Kuva: Vesa Kyllönen
Seitsemästä veljeksestä on julkaistu myös monta taskupainosta.
Kuva: Vesa Kyllönen
Suomen kielen ja kirjallisuuden professori, neljännesvuosisadan myös SKS:ssa toiminut E. A. Tunkelo on selvittänyt seikkaperäisesti SKS:n oikeuksia Kiven teoksiin. Selonteossaan hän toteaa, että vaikka Kivi nimenomaan myi pääosan teoksistaan SKS:n kustannettavaksi, tekijänoikeusolot muuttuivat Suomessa seuraavina vuosikymmeninä sikäli, että
”seuramme on joutunut v. 1897–1922 harjoittamaan jälleenpainamista, minkä voimassa oleva asetus sanoo ’laittomaksi’.”
Käytännössä laiminlyönti liittyy siihen, ettei SKS tullut tottumuksesta neuvotelleeksi Kiven perikunnan kanssa sen enempää Seitsemän veljeksen kuin esimerkiksi Nummisuutarien kustannusoikeuksista.
Seuraavaan osaan: Jukolat kuvataiteilijoiden silmin ►