Skip to main content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Eläköön Eeva! – Eeva Joenpelto 100 vuotta

Linnaa 29 kielellä -näyttelyn juliste


Linnaa 29 kielellä

Väinö Linnan romaanien käännökset SKS:n kirjaston kokoelmissa

 

Tuntemattomalla sotilaalla (1954) ja Täällä Pohjantähden alla -trilogiallaan (19591962) suomalaiskansallista omakuvaa voimallisesti muovanneen kirjailja Väinö Linnan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Merkkivuotta juhlistaaksemme olemme koonneet verkkonäyttelyn SKS:n kirjaston käännöskokoelmaan sisältyvistä Linnan romaanien käännöksistä. Käännöskokoelma on laaja, läpi seuran historian kartutettu erikoiskokoelma, joka sisältää suomalaisen kaunokirjallisuuden käännöksiä yli 70 kielelle – Linnan tapauksessakin lähes 30:lle.

Käy peremmälle!

Väinö Linnan romaanit maailmalla

Väinö Linnalla on kiistatta merkittävä asema suomenkielisen kirjallisuuden piirissä. Eritoten Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla ovat romaaneina muovanneet syvällisesti käsityksiä Suomesta, suomalaisuudesta ja semminkin elämänmenosta ennen sotia, sotien aikaan ja sotien jälkeen.

Merkittävyydessään Linnan teoksia on myös pyritty viemään ulkomaille, ja suomalaiskansallinen laahus on ollut tässä mielessä pitkä. Linnaa on käännetty varmuudella ainakin 29 kielelle, mutta joukkoon on mahtunut niin täysosumia kuin hutejakin – ja toistuvasti kynnyskysymyksenä on ollut juuri se, miten sellaiset paikalliset ominaispiirteet kuten murteet, jatkosodan erityisyys tai Linnan suuri kertomus Suomesta on haluttu ottaa käännöksissä huomioon.

 

Kokoelma Väinö Linnan romaanien käännöksiä

 

Aivan tähdellinen rooli Linnan romaanien vaiheille maailmalla on ollut Tuntemattoman sotilaan ruotsinnoksella. Okänd soldat ilmestyi 1955, siis vuosi alkuteoksen jälkeen, ja siitä vastasi Nils-Börje Stormbom.

 

Tuntemattoman sotilaan ruotsinkielinen laitos

 

Käännöksestä tekee tähdellisen ennen muuta se, että juuri ruotsinnos avasi Linnan romaanin tien ensin Skandinaviaan, sitten muualle Eurooppaan. Se oli esimerkiksi norjankielisen laitoksen pohjana, mutta luettiin Okänd soldatia alkuteoksen sijaan muissakin ulkomaisissa kustantamoissa, muun muassa jakautuneessa Saksassa. Useat ensimmäisistä Linnan romaanien käännöksistä pohjautuvatkin juuri tähän, hitusen Linnan itsensäkin toimesta paranneltuun ruotsinkieliseen käännökseen. Syystä esimerkiksi kirjallisuuden emeritusprofessori Yrjö Varpio piti vuonna 1979 julkaistussa tutkimuksessaan Stormbomin Tuntemattoman sotilaan ruotsinnosta yhtenä parhaista Linnan romaanien käännöksistä.

 

Uudempi painos Okänd Soldatista

 

Angloamerikkalainen pohjakosketus

Jos Okänd soldat lukeutuu onnistuneimpiin Linnan romaanien käännöksistä, samaa ei valitettavasti voi sanoa romaanin ensimmäisestä englanninkielisestä laitoksesta.

 

Tuntemattoman sotilaan ensimmäisiä englanninkielisiä laitoksia

 

Vuonna 1957 ilmestyneen The Unknown Soldierin vaiheet on tätä nykyä melko hyvin dokumentoitu, vaikka kirjan kääntäjä pysyi julkisena salaisuutena oikeastaan vuosikymmeniä. Englantilainen Collins-kustantamo kiinnostui romaanista ruotsinnoksen myötä ja neuvotteli siitä käännössopimusta jo keväällä 1955. Kääntäjä – joka paljastui myöhemmin Linnan lähipiiriin kuuluneeksi Alex Matsoniksi – sitoutui kääntämään Tuntemattoman sotilaan ”hyvään englantilaiseen kirjakieleen” puolessa vuodessa. Jo varhain alkoivat kuitenkin vaikeudet: Collins evästi Matsonia alkuvaiheessa karsimaan tekstistä ”suomalaisuuden”, ja kun romaani päätettiin julkaista Iso-Britannian ohella myös Amerikassa, oli skandaali oikeastaan valmis.

Amerikkalaiskustantamo Putnam’sin johtajan mukaan käännös vaikutti näet kauttaaltaan puisevalta ja ”amerikkalainen yleisö vierastaisi kirjaa, jossa suomalaiset sotilaat puhuvat kuin brittiläiset tommyt”. Matson puolustautui toteamalla, että käännöksen oli tilannut brittiläinen, ei amerikkalainen kustantamo, mutta paljoa tämä ei auttanut: kustantamo teki Matsonin vastustuksesta huolimatta tekstiin isoja poistoja ja jopa erikoiselta tuntuvia lisäyksiä. Samoin toimi brittikustantaja Collins, joskin vähemmin muutoksin. Ylisummaan molemmat kustantajat vähensivät teoksesta suomalaisia elementtejä ja kotouttivat teosta omaan kulttuuripiiriinsä, jopa niin, että Matson lopulta veti nimensä pois koko hankkeesta. Myöhemmin hän tilitti asiasta Tammen toimitusjohtaja Jarl Hellemanille:

Missään tapauksessa en antaisi amerikkalaisen kustannusliikkeen toimittajan puuttua käännökseeni. […] Nämä virkailijat eivät välitä siitä mihin kirjailija on pyrkinyt, vaan muuttavat tekstiä kuvitellun lukijan mieleiseksi. Esimerkkinä tästä on Tuntemattoman sotilaan englanninkielinen painos, joka on parannettu vallan tuntemattomaksi.

Tuntemattoman sotilaan englanninkielinen käännös

 

Vähemmälle huomiolle lienee jäänyt Täällä Pohjantähden alla -trilogian englanninnos (20012003). Sen käänsi Richard Impola, jonka muihin käännöstöihin lukeutuvat Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Kalle Päätalon Koillismaa-sarja. Käännöksen, Under the North Starin, julkaisi kanadalainen Aspasia, ja sen kohdeyleisönä olivat erityisesti amerikansuomalaiset. Impolankin käännösratkaisuista voi olla montaa mieltä: murteita trilogiassa on standardisoitu ja paikallisuutta vähennetty, joitakin henkilönnimiä kotoutettu, ja amerikkalaisen puhekielen käyttäminen on toistuvaa.

 

Richard Impolan englanniksi kääntämä Pohjantähti-trilogia

 

Nämä kysymykset ovat toki läsnä käännöstyössä yleisestikin. Vertailun vuoksi: Tuntemattoman sotilaan uusi käännös, Liesl Yamaguchin englannintama Unknown Soldiers (2015), väistää tavallaan varsin taiten koko murrekysymyksen. Amerikkalaisia murteita Yamaguchi ei näet tekstissään käytä, vaan kuten käännöstutkija Andrew Chesterman tuo esiin, puhujia erotetaan toisistaan esimerkiksi änkytyksellä tai kirjoitusasultaan erikoisella, ehkä toistuvalla fraasilla. Ellun kanat Yamaguchi sentään kääntää – tai pikemminkin uudelleenpaikallistaa – muotoon ”Lulu’s chickens on the loose”.

 

Tuntemattoman sotilaan uusi englanninnos

 

Kolhuja ja käännösratkaisuja

Tuntemattoman sotilaan varhainen jenkkipainos ei ole kuitenkaan lajissaan ainoa epäonnistunut käännös Linnan romaaneista. Varpio pitää esimerkiksi ensimmäistä saksankielistä käännöstä liki yhtä kelvottomana – eikä hän ole arviossaan yksin. Myös Kreuze in Karelien -käännös (1955) tehtiin Stormbomin ruotsinnoksen pohjalta mutta nähtävästi kiireessä tai muutoin puolitiehen jättäen. Kirjan nimi vaihdettiin saksalaiselle kulttuurille ilmeisesti sopivampaan muotoon, mikä ei liene suuri rike, mutta nopeakin silmäys auttaa ymmärtämään, missä oikeastaan mentiin matalimmasta kohdasta aitaa: yksin kirjan kannessa on kirjailijan nimi väärin. Nimiösivun kääntöpuolella alkuteoksena mainitaan Tuntematou Sotilas.

 

Ensimmäinen saksankielinen käännös Tuntemattomasta sotilaasta

 

Jo vuoden 1956 Parnassossa käytettiin saksannoksen tiimoilta parikin puheenvuoroa. Carl-August von Willebrand esitti ensinnä, että

kirjan yli on kaadettu sangollinen kaikkein likaisinta fantasiaa, mikä saattaa sen Saksassakin alkuteoksen seuraajaksi mainostettuna hyvin epäilyttävään valoon.

Eila Nisonen jatkoi tätä ajatusta seuraavassa numerossa laveammalti ja päätteli lukuisien esimerkkien valossa:

Turhaa lienee pohtia, johtuvatko nämä kaikki kääntäjän suomenkielen (tai ruotsinkielen?) taitamattomuudesta vai suuresta avustajajoukosta, mutta ilmeistä on, että käännös näine virheineen muuntaa erittäin ikävällä tavalla Linnan kirjaa, jopa osittain sen henkeäkin.

Matson tiesi puolestaan jo varhain kertoa, että saksankielisenä alkuteoksen luonne oli hämärretty rakenteen osalta, sillä sitä oli parannellut viisi eri kustannustoimittajaa. Mylläyksen tavoitteena oli ollut saada kirjasta ”yleisölle mieleinen”.

Saksannoksia Tuntemattomasta sotilaasta on ilmestynyt sittemmin useampi. Alfred Otto Schwede käänsi vuonna 1973 kirjan ensimmäisen kerran, ja viimeisin saksannos, Schweden ja Angela Plögerin käännös suomesta, julkaistiin nimellä Kriegsroman (2000). Se pohjautuu nimensä mukaisesti Sotaromaaniin (2000). Kuten vironkielisestä Sõjaromaanistakin (2006), on Tuntemattomasta sotilaasta karsittuja osioita merkitsevät kursiivit jätetty tässä saksankielisessä painoksessa pois.

 

Väinö Linnan Sotaromaanin käännöksiä

 

Tuntemattoman sotilaan ranskannos (1956), kääntäjinä Claude Sylvian ja Jaakko Ahokas, lukeutuu puolestaan onnistuneimpiin Linnan romaanien käännöksistä. Siinä, kuten vuotta myöhemmin ilmestyneessä ja Rafael Vázquez-Zamoran kääntämässä espanjalaisessakin laitoksessa, teoksen nimi on vaihdettu monikkoon, jotta se ei mielikuvissa yhdistyisi sikäläisiin ”tuntemattoman sotilaan” merkityksiin.

 

Espanjan- ja ranskankieliset Tuntemattoman sotilaan käännökset

 

Oman lukunsa muodostavat kuitenkin ne karsimistoimenpiteet, joita Linnan romaanien käännöksiin on ajan saatossa kohdistettu. Muihinkin kuin ensimmäisiin englannin- ja saksankielisiin painoksiin kajottiin näet kovalla kädellä. Esimerkiksi norjankielisestä Pohjantähden 3. osasta leikattiin Varpion laskujen mukaan pois 15 %, ja hollantilaisista ja espanjalaisista Tuntemattoman sotilaan käännöksistä poistettiin puolestaan kosolti Jumalaan ja kirkkoon kritisoiden suhtautuvia osioita – sellaisiakin, jotka oli kelpuutettu Linnan käsikirjoitusversiosta itse romaaniin. Huumoria taas on poistettu erityisesti Pohjoismaiden ulkopuolella julkaistuista käännöksistä.

Käännösten vastaanotto

Pohjoismaiden ulkopuolisissa läntisissä maissa Linnan teokset on otettu vastaan pitkälti talvisodan luomaa Suomi-kuvaa vasten. Esimerkiksi iso osa Time-lehden vuonna 1957 julkaistusta arvostelusta (”Bitter Finn”) nojaa historiavasteiseen taustoitukseen, jossa amerikkalaislukijoille kerrataan, mikä ja millainen jatkosota olikaan. Tämä asiayhteys antaa puolestaan kriitikolle oikeuden pitää Tuntematonta sotilasta ”kovana” kirjana, joka väistää rauhanajan takaumat ja keskittyy sotimisen tylyyn kuvaukseen.

 

Väinö Linnan romaanien käännöksiä

 

Lännessä Tuntematon sotilas oli merkitsevä myös siksi, että se tuntui koskettelevan pikemminkin länttä kuin Suomea, edustihan Suomi ennen muuta lännen etuvartiota Neuvostoliiton kupeessa, ei niinkään itseään, piskuista mutta autonomista pikkuvaltiota.

Vastaavasti sosialistisissa maissa suosituin Linnan teoksista on ollut ymmärrettävästi Pohjantähti-trilogia, vaikka emämaa Neuvostoliitossa siitä ei käännetty aikanaan 1960-luvun alussa kuin kaksi ensimmäistä osaa. Tuntemattoman sotilaan julkaiseminen Itä-Euroopan maissa taas oli kyseenalaisempaa, sillä sen tarjoama näkymä sotaan ei vastannut sosialististen maiden konsensusta.

 

Pohjantähti-trilogian kaksi ensimmäistä osaa venäjäksi

 

Pohjantähti on menestynyt parhaiten Ruotsissa ja Norjassa, Tuntematon sotilas paitsi Pohjoismaissa myös Saksan Liittotasavallassa ja DDR:ssä. Linnan muista romaaneista Mustaa rakkautta (1948) on käännetty ruotsiin ja viroon, mutta kuten Suomessakin, se on otettu vastaan lähinnä lupaavana astinlautana keskeisiin teoksiin.

 

Väinö Linnan Mustan rakkauden käännöksiä

 

Lähteet ja lisätietoa

Näyttelyn koostamisessa on hyödynnetty erityisesti Yrjö Varpion tutkimusta Pentinkulma ja maailma. Tutkimus Väinö Linnan teosten kääntämisestä, julkaisemisesta ja vastaanotosta ulkomailla (1979). Se, kuten muutkin seuraavassa mainitut lähteet, on saatavilla SKS:n kirjastosta. Voit tarkistaa niiden saatavuuden Helkasta.

 

Kokoelma Väinö Linnan romaanien käännöksiä

 

Tapani Kilpeläisen artikkeli "Anteeksi, mutta onko tämä sama kirja? Tuntemattoman sotilaan englanninnoksesta" on erinomainen johdatus Tuntemattoman sotilaan saamiin käännöskolhuihin angloamerikkalaisessa maailmassa. Se on ilmestynyt Antti Arnkilin ja Olli Sinivaaran toimittamassa teoksessa Kirjoituksia Väinö Linnasta (Teos, 2004).

Myös Andrew Chesterman käsittelee aihetta tuoreessa artikkelissaan "Kääntämisen käänteitä. Linnaa englanniksi" Tuntemattoman sotilaan ja Pohjantähden käännösratkaisuja. Artikkeli löytyy Jyrki Nummen, Maria Laakson, Toni Lahtisen ja Pertti Haapalan toimittamasta kokoelmasta Väinö Linna. Tunnettu ja tuntematon (WSOY, 2020).

Lainaus Matsonin kirjeestä on Jarl Hellemanin omakohtaisesta kirjoituskokoelmasta Kustantajan näkökulma. Kirjoituksia kirjallisuuden reunalta (Otava, 1999) sivulta 169.

Time-lehden arvostelu Tuntemattoman sotilaan englanninkielisestä laitoksesta on julkaistu 8. heinäkuuta 1957, vuosikerran 70 numerossa 2, sivulla 57. Artikkeli ei ole vapaasti saatavilla verkossa, mutta sitä voi tiedustella kaukolainaksi lähimmästä kirjastosta.

Vuoden 1956 Parnassossa ilmestyneet artikkelit ovat C.-A. v. W.:n "Linnan romaanin saksannos” (Parnasso 1/1956, s. 3132) ja Eila Nisosen ”’Tuntemattoman sotilaan’ saksannos" (Parnasso 2/1956, s. 7780).

Väinö Linnan teosten käännöskieliä ja käännösten julkaisutietoja löydät Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.

 

Vironkielinen laitos Tuntemattomasta sotilaasta

 

Näyttelyteksteistä ja -kuvista vastaa Vesa Kyllönen. Tytti Rajahonka auttoi näyttelyn teknisessä toteutuksessa.

Saavutettavuusseloste