Mieleenpainuneet
Pitkän ja lyhyemmänkin linjan kääntäjille teoksissa on eroavaisuuksia. Ajan mittaan joku käännöstöistä jää mieleen merkkitapauksena, ehkä hyvänä, ehkä haastavana muistona. Kysyttäessä mieleenpainuvimpia useampi haastattelemistamme kääntäjistä mainitsee Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -sarjan, eikä varmastikaan suotta: Tatu ja Patu -kirjoja on käännetty 27 kielelle, ja käännöksiä on ilmestynyt yhteensä miltei 120.
”Minua ilahduttaa erityisesti kun saan palautetta lapsilta, jotka tykkäävät jostakin kirjasta”, kertoo slovenialainen kääntäjä Julija Potrč Šavli.
”[…] Tatu ja Patu -sarja on Sloveniassa suosittu, olen kääntänyt jo kuusi osaa ja saan kuulla usein vanhemmilta kuinka [he] joutuvat [lukemaan] joka ilta sama[a] Tine in Bine -kirjaa […] loputtomiin.”
Osassa maista, muun muassa Unkarissa ja Turkissa, parivaljakko tunnetaan suomenkielisillä nimillään, mutta osassa myös nimet on käännetty. Virolaiset lapset esimerkiksi lukevat Teedun ja Peedun, tanskalaiset Kallen ja Pallen, norjalaiset Oddin ja Toddin, ruotsalaiset Sixtenin ja Blixtenin ja saamelaiset Temmin ja Semmin seikkailuja.
Janina Orloville Tatun ja Patun outo unikirja (2008) on ollut merkkitapaus. Se on hänestä hauska ja haasteellinen, sillä kirjassa on niin paljon sanaleikkejä ja viittauksia muihin teksteihin. ”Nauran sille edelleen”, hän kertoo, ”ajaton teos”.
Kuvan ja sanan suhde vaati ruotsinkielistä käännöstä tehdessä kuitenkin paljon miettimistä. Tatun ja Patun englantiin saatellut Owen Witesman kertoo omasta puolestaan Books from Finland -lehdessä (1/2008), ettei teosta This is Finland eli englanninnosta teoksesta Tatun ja Patun Suomi (2007) voinut kääntää sanasta sanaan, vaan tarvittiin luovia ratkaisuja. Esimerkiksi runoja kääntäessään hän luopui sanatarkkuudesta tavoittaakseen käännettävän hengen. Näin
”Leivonnainen niin kuin kansa,
marjaherkku väen mukainen,
juuret metsän perukoilla,
pellon pielessä perijuuret,
vaatimaton, nöyrä muoto,
silkkaa suloa sisältä!”
muuttui muotoon
”Oh Finland, now I taste thy baked goods,
I find they match thy lovely laked woods.
To what shall I compare this pie,
Save thy rolling fields of rye?
Ever humble, Finland mine,
There is no pie on earth like thine.”
Toinen haastattelemistamme kääntäjistä kertoo Tatussa ja Patussa olevan osia,
”joiden kääntäminen kohdekielelleni olisi mahdotonta tai ainakin hyvin haasteellista niiden vahvan kulttuurisidonnaisuuden takia.”
Kaikkien aikojen käännetyimpiä suomalaisia kuvakirjoja ovat Mauri ja Tarja Kunnaksen teokset. Niitä on käännetty lähes 40 kielelle, ja pelkästään ensimmäisinä painoksina käännöksiä on ilmestynyt yli kolmesataa. Ensimmäisenä ilmestyi Koiramäen talossa -teoksen (1980) ruotsinnos Hemma på Jyckeberga vuonna 1981, kääntäjänään Dalia Olsson. Viime vuosien käännetyimpiä Kunnasten teoksia ovat olleet Joulupukin joululoma (2020) sekä Herra Hakkaraisen seikkailuja seuraavat teokset.
Haastattelemillemme kääntäjille vaikuttavimmat käännöstyöt ovat muita. Varhaisemmista klassikoista esimerkiksi Oili Tannisen Papu ja Polla -kirja (1970) on koettu ainakin estetiikan puolesta mieleenpainuvaksi. Vielä 2020-luvullakin sen ”upea, pelkistetty kuvitus” tuntuu modernilta, ja lyhyessä tekstissä tiivistyy ”elämän kauneus ja hauraus”.
Papu ja Polla ilmestyi Elina Kritzokatin kääntämänä saksaksi (Bommel und Bummi) vuonna 2020 ja Johannan Kuninkaan kääntämänä ranskaksi (Papou et Pola) 2021.
Muina mieleenpainuvina lasten kuvakirjakäännöksinä kääntäjät mainitsevat muun muassa Mila Teräksen Kettu ja värit (2017) Karoliina Pertamon koskettavan kauniin kuvituksen vuoksi sekä Malin Klingenbergin Fisens liv (2019; Hannele Huovin suom. Pierun elämää) pääosin sisältönsä vuoksi:
”den var väldigt humoristisk och skriven på rim, vilket var en intressant utmaning.”
Mainintoja saavat myös Timo Parvelan Ella-sarja, Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -sarja sekä saman parivaljakon Risto Räppääjä.
Ylipäänsä lastenkirjallisuuden käännetyimpiä teoksia muille kielille ovat luonnollisesti olleet Tove Janssonin (1914−2001) Muumikirjat. Käännöstietokannan mukaan Muumeja on käännetty 51 kielelle. Janssonin kuvakirjoista käännetyin on Muumikirjoista ensimmäinen, Småtrollen och den stora översvämningen (suom. Muumit ja suuri tuhotulva), jota on käännetty 26 kielelle. Ensimmäinen käännös, Børge Bavngårdin tanskannos vuodelta 1954, sai silti odottaa tovereitaan aina 1990-luvulle asti, jolloin Småtrollen och den stora översvämningen vihdoin käännettiin suomeksi (Jaakko Anhava), sitten saksaksi (Birgitta Kicherer) ja japaniksi (Mayumi Tomihara) päästen näin lopultakin maailmanvalloituksen makuun.