”Ei täällä nyt työtä tule sanottavasti tehdyksi näin kesän kuumissa,” kirjoittaa SKS:n kustannusvaraston hoitaja Vihtori Alava heinäkuussa 1896.
”Erityisenä virkana meillä Niemen kanssa on ollut viime aikoina tutkia niiden miesten piippu- ja tupakka-asiat, jotka ovat korjaustöissä talon katolla ja vintissä. Sillä lailla saamme välillä itsekin ihailla komeata näköalaa, joka antauu – Ritarihuoneen yli! – Eteläsatamaan päin.”
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura saa oman talon vuonna 1890. Toiminta alkaa järjestäytyä, ja seuran piiriin ilmaantuu rivityöntekijöitä. Virallisiin dokumentteihin heistä on jäänyt vain vähän tietoa. SKS:n verkkonäyttely kertoo heistä, jotka jäivät kesäkuumalla kaupunkiin, ja talosta, jota he vartioivat.