Skip to main content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Linnaa 29 kielellä: Väinö Linnan romaanien käännökset SKS:n kirjaston kokoelmissa

Käännösten vastaanotto

Pohjoismaiden ulkopuolisissa läntisissä maissa Linnan teokset on otettu vastaan pitkälti talvisodan luomaa Suomi-kuvaa vasten. Esimerkiksi iso osa Time-lehden vuonna 1957 julkaistusta arvostelusta (”Bitter Finn”) nojaa historiavasteiseen taustoitukseen, jossa amerikkalaislukijoille kerrataan, mikä ja millainen jatkosota olikaan. Tämä asiayhteys antaa puolestaan kriitikolle oikeuden pitää Tuntematonta sotilasta ”kovana” kirjana, joka väistää rauhanajan takaumat ja keskittyy sotimisen tylyyn kuvaukseen.

 

Väinö Linnan romaanien käännöksiä

 

Lännessä Tuntematon sotilas oli merkitsevä myös siksi, että se tuntui koskettelevan pikemminkin länttä kuin Suomea, edustihan Suomi ennen muuta lännen etuvartiota Neuvostoliiton kupeessa, ei niinkään itseään, piskuista mutta autonomista pikkuvaltiota.

Vastaavasti sosialistisissa maissa suosituin Linnan teoksista on ollut ymmärrettävästi Pohjantähti-trilogia, vaikka emämaa Neuvostoliitossa siitä ei käännetty aikanaan 1960-luvun alussa kuin kaksi ensimmäistä osaa. Tuntemattoman sotilaan julkaiseminen Itä-Euroopan maissa taas oli kyseenalaisempaa, sillä sen tarjoama näkymä sotaan ei vastannut sosialististen maiden konsensusta.

 

Pohjantähti-trilogian kaksi ensimmäistä osaa venäjäksi

 

Pohjantähti on menestynyt parhaiten Ruotsissa ja Norjassa, Tuntematon sotilas paitsi Pohjoismaissa myös Saksan Liittotasavallassa ja DDR:ssä. Linnan muista romaaneista Mustaa rakkautta (1948) on käännetty ruotsiin ja viroon, mutta kuten Suomessakin, se on otettu vastaan lähinnä lupaavana astinlautana keskeisiin teoksiin.

 

Väinö Linnan Mustan rakkauden käännöksiä

 

Seuraavaan osaan: Lähteet ja lisätietoa

 

Saavutettavuusseloste