Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema Kiven Koottujen teosten osa I antaa vaatimattoman ensivaikutelman. Se on typografialtaan pelkistetty laitos, vailla koristeellisia vinjettejä ja katseen vangitsevaa kuvitusta. Seitsemän veljeksen juhlavuotena tätä E. A. Saarimaan (1888–1966) toimittamaa kirjaa on silti paikallaan esitellä Kivi-kirjallisuuden merkkiteoksena.
Kuva: Vesa Kyllönen
Alun perin 1919 ilmestynyt teos sisältää Seitsemän veljeksen ja siihen kirjoitetun esipuheen lisäksi proosakertomukset Koto ja kahleet, Eriika ja Vuoripeikot. Tarina vuorenpeikoista tosin on lisätty vasta 1944 teoksen neljänteen painokseen, ja tuolloinkin sen nimi puuttuu kirjan nimiölehdeltä. Kirjasta voi lukea myös Kiven aikalaisen Eliel Aspelin-Haapkylän Kivi-elämäkerran, jota aiemmin oli käytetty A. Kiven valituissa teoksissa (1877).
Kootut teokset I oli osa SKS:n kunnianhimoista, alun perin vuosina 1915–1919 toteutettua neliosaista teoshanketta, jossa ensimmäistä kertaa julkaistiin kootusti Kiven koko tuotanto, kirjeet mukaan lukien. Hankkeen työmyyrä E. A. Saarimaa muistetaan etenkin oikeakielisyysintoa puhkuvista teoksistaan Huonoa ja hyvää suomea (1930) ja Kielenopas (1947). Kiven Seitsemän veljeksen tekstiä toimittaessaan hän kuitenkin hillitsi itsensä ja teki vain pienehköjä muutoksia kirjailijan vanhahtavaan ja murteelliseen kieleen.
Saarimaan työn kenties suurimpana kädenjälkenä voi pitää sitä, että hänen toimittamansa Seitsemän veljeksen teksti on muodostanut perustan kymmenille muille laitoksille Kiven romaanista. Kun nykylukija heittäytyy veljesten seikkailuihin Jukolassa ja Impivaarassa, hän useimmiten lukee nimenomaan Saarimaan kevyesti stilisoimaa Kiveä.
Toimittaessamme kriittisiä editioita Kiven tuotannosta 2000-luvulla olemme voineet vain ihailla, miten Saarimaa on saanut aikaan toimivia editioita sata vuotta sitten käytetyin työvälinein.