Skip to main content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Eläköön Eeva! – Eeva Joenpelto 100 vuotta

Mäyräkoiran emäntä

Kun Joenpelto ryhtyi päivittäisen kirjoitusrupeamansa jälkeen ruumiilliseen työhön ja tarttui vaikkapa haravan tai lapion varteen, seuraan lyöttäytyi hänen koiransa, kuka milloinkin, mutta ainakin Pikku Korpraali.

Pikku Korpraali on naispuolinen olento, mäyräkoiranarttu, eikä sen nimi tietenkään ole Korpraali vaan ihan muu. Mutta korpraalista se käy, sellaisia ne naiset ovat nykyään.

 

Kuvaaja tuntematon. SKS KIA, Eeva Joenpellon arkisto.

 

Joskus sellaiset piha-askareet kuin alppiruusun istutukset edelsivät päivittäistä kirjoittamista.

Me istutamme sen rhododendronin kunnolla eikä mikään enää voi estää päivän ikävystyttävintä aikaa saapumasta. Menen vitkaisesti kirjoituspöydän ääreen, katson eilistä liuskaa ja aloitan. Koira hypähtää nojatuoliin, painaa kuononsa alas ja vetää korvat päätä vasten. Kun pidän taukoa, koira raottaa toista silmäänsä. Saattaa käydä niinkin ja käykin, että nousen ja menen sohvalle pitkäkseni, jätän kaiken sikseen. Koira katsoo tilannetta. Jos asiat näyttävät vaativan, se nousee, hypähtää vatsalleni seisomaan ja juttelee siitä. Jos sekään ei auta, se astelee ylemmäs ja panee nuo muutaman tuuman mittaiset käpälänsä kaulalleni ja painaa poskensa poskeani vasten. Ei ole vajavaisempaa ihmistä kuin koiranpitäjä, eikä helpommin lohdutettavaa.

 

Sitä koiraa en unohda -antologia

 

Tällaisia Joenpelto muistelee Aili Palménin toimittamassa koira-aiheisessa antologiassa Sitä koiraa en unohda koskaan (1969).

 

Ralli-kirja rannalla

 

Kirjoitti Joenpelto koirista romaaneissaankin. Erityinen on esimerkiksi lapsen elämysmaailmaa tarkasti luotaava Ralli (1959), josta otettiin monia koulupainoksia. Siinä on Joenpellon itsensä mukaan "perhehenki kauneimmillaan (…) siinä arvostellaan toisia, mutta puhalletaan lujasti yhteen hiileen". Huomiota saa myös koira Ralli, kertomuksen nimihahmo, johon kerronta kerta kerran jälkeen palaa.

Koiran väsymättömyys ja ilmeinen onnellisuus heijastui koko perheeseen. Oli aivan kuin talvinen pentukömpelyys kankeine, usein liioiteltuine liikkeineen olisi kevään vapaudessa päivä päivältä muuttunut ruumiin täydelliseksi hallinnaksi, voimaksi ja notkeudeksi. Niin kuin aurinko ja lämpö liensivät ihmisen huolia ja ankeutta, samalla tavoin iloinen terve eläinkin tuotti ympäristölleen mielihyvää. Ja kuten aina ennenkin, he taas totesivat, että heillä oli nyt elämänsä paras koira.

 

Eeva Joenpellon koira-aiheisia dokumentteja

Näytteitä Eeva Joenpellon arkiston lemmikkiaiheisista  papereista. SKS KIA.

 

Joenpellolla tuollaisia koiria oli luonnollisesti useampi. SKS:n arkiston kokoelmiin sisältyy esimerkiksi mäyräkoira Babetten – pikku Korpraalin eli Julian edeltäjän – palkintodiplomeja ja rekistereitä.

 

Seuraavaan osaan: Enemmän Eevasta ►

Saavutettavuusseloste