Väinö Linnalla on kiistatta merkittävä asema suomenkielisen kirjallisuuden piirissä. Eritoten Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla ovat romaaneina muovanneet syvällisesti käsityksiä Suomesta, suomalaisuudesta ja semminkin elämänmenosta ennen sotia, sotien aikaan ja sotien jälkeen.
Merkittävyydessään Linnan teoksia on myös pyritty viemään ulkomaille, ja suomalaiskansallinen laahus on ollut tässä mielessä pitkä. Linnaa on käännetty varmuudella ainakin 29 kielelle, mutta joukkoon on mahtunut niin täysosumia kuin hutejakin – ja toistuvasti kynnyskysymyksenä on ollut juuri se, miten sellaiset paikalliset ominaispiirteet kuten murteet, jatkosodan erityisyys tai Linnan suuri kertomus Suomesta on haluttu ottaa käännöksissä huomioon.
Aivan tähdellinen rooli Linnan romaanien vaiheille maailmalla on ollut Tuntemattoman sotilaan ruotsinnoksella. Okänd soldat ilmestyi 1955, siis vuosi alkuteoksen jälkeen, ja siitä vastasi Nils-Börje Stormbom.
Käännöksestä tekee tähdellisen ennen muuta se, että juuri ruotsinnos avasi Linnan romaanin tien ensin Skandinaviaan, sitten muualle Eurooppaan. Se oli esimerkiksi norjankielisen laitoksen pohjana, mutta luettiin Okänd soldatia alkuteoksen sijaan muissakin ulkomaisissa kustantamoissa, muun muassa jakautuneessa Saksassa. Useat ensimmäisistä Linnan romaanien käännöksistä pohjautuvatkin juuri tähän, hitusen Linnan itsensäkin toimesta paranneltuun ruotsinkieliseen käännökseen. Syystä esimerkiksi kirjallisuuden emeritusprofessori Yrjö Varpio piti vuonna 1979 julkaistussa tutkimuksessaan Stormbomin Tuntemattoman sotilaan ruotsinnosta yhtenä parhaista Linnan romaanien käännöksistä.
