Näyttelyn koostamisessa on hyödynnetty erityisesti Yrjö Varpion tutkimusta Pentinkulma ja maailma. Tutkimus Väinö Linnan teosten kääntämisestä, julkaisemisesta ja vastaanotosta ulkomailla (1979). Se, kuten muutkin seuraavassa mainitut lähteet, on saatavilla SKS:n kirjastosta. Voit tarkistaa niiden saatavuuden Helkasta.
Tapani Kilpeläisen artikkeli "Anteeksi, mutta onko tämä sama kirja? Tuntemattoman sotilaan englanninnoksesta" on erinomainen johdatus Tuntemattoman sotilaan saamiin käännöskolhuihin angloamerikkalaisessa maailmassa. Se on ilmestynyt Antti Arnkilin ja Olli Sinivaaran toimittamassa teoksessa Kirjoituksia Väinö Linnasta (Teos, 2004).
Myös Andrew Chesterman käsittelee aihetta tuoreessa artikkelissaan "Kääntämisen käänteitä. Linnaa englanniksi" Tuntemattoman sotilaan ja Pohjantähden käännösratkaisuja. Artikkeli löytyy Jyrki Nummen, Maria Laakson, Toni Lahtisen ja Pertti Haapalan toimittamasta kokoelmasta Väinö Linna. Tunnettu ja tuntematon (WSOY, 2020).
Lainaus Matsonin kirjeestä on Jarl Hellemanin omakohtaisesta kirjoituskokoelmasta Kustantajan näkökulma. Kirjoituksia kirjallisuuden reunalta (Otava, 1999) sivulta 169.
Time-lehden arvostelu Tuntemattoman sotilaan englanninkielisestä laitoksesta on julkaistu 8. heinäkuuta 1957, vuosikerran 70 numerossa 2, sivulla 57. Artikkeli ei ole vapaasti saatavilla verkossa, mutta sitä voi tiedustella kaukolainaksi lähimmästä kirjastosta.
Vuoden 1956 Parnassossa ilmestyneet artikkelit ovat C.-A. v. W.:n "Linnan romaanin saksannos” (Parnasso 1/1956, s. 31–32) ja Eila Nisosen ”’Tuntemattoman sotilaan’ saksannos" (Parnasso 2/1956, s. 77–80).
Väinö Linnan teosten käännöskieliä ja käännösten julkaisutietoja löydät Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Näyttelyteksteistä ja -kuvista vastaa Vesa Kyllönen. Tytti Rajahonka auttoi näyttelyn teknisessä toteutuksessa.