Kirjallisuudentutkijain Seura
Kirjallisuudentutkijain Seura toimii kirjallisuudentutkijoiden välisenä tiedottajana ja yhdyssiteenä ja edistää kirjallisuudentutkimusta maassamme. Seura on perustettu vuonna 1927.
Suomen kansallisbibliografia Fennica on haettavissa Kansalliskirjaston hakupalvelun kautta. Fennica on suomalaisen julkaisutuotannon luettelo: se sisältää tietoja kirjoista vuodesta 1488 lähtien, lehdistä vuodesta 1771, sarjajulkaisuista, kartoista sekä audiovisuaalisesta ja elektronisesta aineistosta.
Lyrikline on kansainvälinen modernin runouden sivusto, jolla julkaistaan runoilijoiden tekstejä alkukielellä sekä käännöksinä. Suomesta mukana on 23 runoilijaa. Palvelua tuottaa Literaturwerkstatt Berlin partnereineen. Suomalaisena partnerina palvelussa on Nuoren Voiman Liitto.
Palvelu tarjoaa tietoa ruotsalaisista ja suomeruotsalaisista kääntäjistä. Se sisältää artikkeleita kääntäjistä sekä viitetiedot heidän tekemistään ruotsinnoksista. Palvelu sisältää konaan käännettyjen kirjojen lisäksi tietoa lehdissä ja antologioissa ilmestyneistä runoista ja novelleista sekä julkaisemattomista näytelmäkäännöksistä. Palvelua ylläpitää Litteraturbanken.
Linkki maailman runouteen on Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston tuottama käännösrunoaiheinen viitetietokanta, joka sisältää yli 34 800 viitettä maailmanlyriikan suomennoksiin antiikin ajasta nykyaikaan. Myös Helsingin kaupunginkirjasto osallistuu tietokannan ylläpitoon.
Kirjasampo on suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu. Syksyllä 2011 julkistettu Kirjasampo on kehitetty erityisesti kaunokirjallisuuden hakua varten, mutta nykyisin palvelussa esitellään rajatusti myös tietokirjallisuutta. Teosten kuvailutiedot Kirjasammossa ovat erityisesti vanhemman kirjallisuuden osalta kattavammat kuin yleensä kirjastojen tietokannoissa tai muissa vastaavissa palveluissa.
Näytelmät.fi on Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n ylläpitämä sähköinen ja maksullinen näytelmäluettelo sekä näytelmien lataamis-, tulostamis- ja monistusoikeuspalvelu.
Kontentti on Varastokirjaston kaikille avoin ja maksuton artikkeliviitetietokanta. Tietokannasta löytyy useita historiallisia kirjallisuuslehtiä, muun muassa Aika, Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja, Nya Argus, Parnasso ja Valvoja.
Aleksis Kiven tunnetusta kirjallisesta jäämistöstä valtaosa on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa. Aleksis Kiven arkisto sisältää kirjeitä, käsikirjoituksia, asiakirjoja, piirustuksia ja painotuotteita. Kiven digitaalisessa arkistossa näitä aarteita voi lukea ja katsoa digitaalisina kuvina, lähes alkuperäisen kaltaisina. Nähtävillä on yli 1300 digitaalista kuvaa.
Aineisto koostuu Vaasan kaupunginkirjaston omistuksessa olleista Eino Leinon ja hänen lähipiirinsä kirjeistä ja muista asiakirjoista. Aineisto päätyi kirjastoon todennäköisesti Leinon veljen Artur Lönnbohmin jälkeläisten kautta. Leinon itsensä kirjoittamat kirjeet on julkaistu Aarre M. Peltosen toimittamassa kirjassa Kirjeet Freya Schoultzille ja omaisille (Otava, 1961). Muuta aineistoa ei tiettävästi ole julkaistu. Aineisto on lahjoitettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle.
Siikalatvan kirjaston julkaisemaan koelmaan on koottu pohjoispohjalaisen kirjailijan Pentti Haanpään (1905‒1955) tuotantoon ja elämään liittyvää aineistoa.
Digitoitu kokoelma sisältää kirjailijan muistiinpanoja ja päiväkirjamerkintöjä sekä novellien ja romaanien käsikirjoituksia. Digitoituja vihkoja, käsikirjoitusnippuja ja kalentereita on yhteensä noin 120. Dokumenttien kautta voi hahmottaa Haanpään teosten syntyvaiheita ja kirjoitusprosessien etenemistä. Dokumentteja esittelevät tekstit taustoittavat ja avaavat Haanpään kirjallisen työn ja henkilökohtaisen elämän yhteyksiä. Esittelytekstit on kirjoittanut kirjallisuudentutkija FT Kari Sallamaa.
