Folkloristiikka: Hakuteokset ja muita aineistoja

Linkkejä SKS:n tuottamiin verkkoaineistoihin.

Ruotsinkielisiä suomalaisia pienoiselämäkertoja vapaasti luettavana. Palvelua ylläpitää Svenska litteratursällskapet i Finland. Aineiston perustana on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansallisbiografia.

Online encyclopedia on mythology, folklore, and legends.

Encyclopedia of Religion / Lindsey Jones, editor. 2nd ed. Detroit: Macmillan Reference USA, 2005. 15 osaa, 10735 sivua. (Gale Virtual Reference Library).

SKS:n biografiakeskuksen verkkojulkaisussa on luettavissa suomalaisia pienoiselämäkertoja tuhannen vuoden ajalta.

Osa SKS:n biografiakeskuksen julkaisemista pienoiselämäkerroista on avoimesti luettavissa.

Akateemikko Matti Kuusen kansainvälinen otsikkokortisto liitettynä Kuusen kehittelemään sananlaskuaiheiden, -merkitysten sekä -rakenteiden mukaiseen luokittelusysteemiin. Ks. myös painettu julkaisu Lauhakangas, Outi. The Matti Kuusi international type system of proverbs.
Matti Kuusen sananparsikirjallisuuden kokoelma, M6-kokoelma, on SKS:n kirjastossa. Osa kokoelmasta on luetteloitu Helka-tietokantaan, selaa viitteitä SKS:n Finnassa.

Jatkuvasti päivittyvä uskontotieteellinen hakuteos, jonka artikkelit ovat vertaisarvioituja.

Monitieteinen ja -kielinen tietokirja saamelaisista, saamelaiskulttuurista ja -kielistä.
Helsingin Yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen ensyklopediahankkeen yhteistyökumppanit: Uumajan yliopiston saamen instituutti, saamen kielten etymologinen hanke Álgu (Kotus) ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

3., uusittu painos. Helsinki: Matti Sarmela, 2007. ISBN 978-952-99977-1-8 (PDF).
Englanninnos: Finnish Folklore Atlas: Ethnic Culture of Finland 2. 4th partially revised edition. Translated from Finnish by Annira Silver. Helsinki: Matti Sarmela, 2009. ISBN 978-952-99977-3-2 (PDF).

Avoin Kalevala sisältää sananselityksiä, tieteellisiä kommentaareja ja laajempia kirjoituksia vuonna 1849 ilmestyneeseen Kalevalaan. Editiossa on kolme osaa, joista ensimmäiseen osaan kuuluvat runot 1−15 ja Lönnrotin esipuheet Uuteen ja Vanhaan (1835) Kalevalaan. Edition toinen osa sisältää vuoden 1849 Kalevalan runot 16–50. Edition kolmas osa täydentää edellisiä osia sananselityksillä ja kommentaareilla. Kaikki Kalevalan runot ja esipuheet ovat luettavissa painetun kirjan näköiskappaleena, tekstin transkriptioina ja käsikirjoituksen faksimilekuvina.

Löytöpaikkansa mukaan nimetty Aitolahden koodeksi löytyi vuonna 1922 Pirkanmaalla Aitolahden pitäjän Hirviniemessä sijaitsevan Kiikkisen talon navetan vintiltä. 1640-luvulla laadittu suomenkielinen käännös kuningas Kristofferin laista toimitettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle vuonna 1963. Editio sisältää korkealaatuiset faksimilekuvat ja käsikirjoituksen transkription.

Elias Lönnrotin kirjeenvaihto on harvinaisen laaja läpileikkaus 1800-luvun suomen- ja ruotsinkielisen sivistyneistön maailmasta. Avoin verkkojulkaisu sisältää kaikki noin 6300 Lönnrotin kirjoittamaa ja vastaanottamaa kirjettä alkaen 28.10.1823 päivätystä kirjeestä tuntemattomalle vastaanottajalle ja ulottuen aina Lönnrotin viimeiseen kirjeeseen kanslianeuvos Carl Gustav Borgille 1. maaliskuuta vuonna 1884 (Lönnrot kuoli 19.3.1884).

Näillä sivuilla tutustut SKS:n arkiston äänitekokoelman vanhimpiin äänitteisiin, fonogrammeihin ja parlogrammeihin vuosilta 1904–1956.

Vuonna 1842 nuori tukholmalainen virkamies Carl Gustaf Zetterqvist ryhtyi suurhankkeeseen: tarkoituksena oli kerätä niin monta käännöstä kuin mahdollista suomalaisesta Jos mun tuttuni tulisi -runosta. Runo oli tullut tunnetuksi Euroopassa 1800-luvun alun kulttuurimatkailijoiden kirjoitusten kautta, ja olipa itse Goethekin laatinut siitä käännöksen. Reilun viidentoista vuoden aikana käännöksiä kertyi yli 460, Pohjanmaan ruotsin murteista sanskriittiin, muinaisarmeniaan ja riimuilla kirjoitettuun gootinkieleen. Vuonna 2022, 180 vuotta hankkeen aloittamisen jälkeen, SKS julkaisi Zetterqvistin käsikirjoitusaineiston korkeatasoisina faksimilekuvina.

Topeliuksen Maamme kirjan ensimmäinen uudistettu painos (2. p., 1878) sekä laajemmin uudistetut laitokset vuosilta 1915 ja 1944 tieteellisesti toimitettuna ja kommentaariviitteillä täydennettynä. Laaja johdanto avaa lukukirjaklassikon historiaa, merkitystä ja kirjallisia keinoja.

Ruotsissa ja Norjassa asuneiden metsäsuomalaisten kirjeet suomen kielen lehtori, kirjailija Carl Axel Gottlundille (1796 - 1875) 1820-luvulta 1870-luvulle. Vajaan 250 kirjeen kokoelmasta suurin osa on suomenkielisiä, osa ruotsin- tai norjankielisiä. Kirjeistä julkaistaan faksimilet ja suomenkielisten kirjeiden osalta transkriptiot.

Elektroninen julkaisu Aukust Robert Niemen (1869-1931) liettualaisen kansanrunouden kokoelmista. Tietokannan on julkaissut Lietuvių literatūros ir tautosakos institutas, jonka arkiston kokoelmissa Niemen keräämiä liettualaisia kansanrunousainestoja säilytetään.

Biografiasampo mahdollistaa suomalaisten elämäkertojen, henkilöiden ja henkilöryhmien tutkimisen digitaalisten ihmistieteiden menetelmillä. Palvelun ydinaineistona on SKS:n Kansallisbiografia ja muut tietokannat, yhteensä n. 13 000 elämäkertaa, joita on rikastettu muilla ulkoisilla aineistoilla.

Tietokannan on julkaissut Eesti Kirjandusmuuseumi Eesti Rahvaluule Arhiiv.

SLS:n julkaisema digitaalinen laitos teossarjasta Finlands svenska folkdiktning.
Selaa painetun teossarjan (SLS, 1917-1975) kaikkien osien viitteitä SKS:n Finnassa

Valikoima suomalaisia sananparsia, joita ylioppilasosakunnat keräyttivät eri pitäjien murteista 1930-luvulla.

Matthias Alexander Castrénin (1813–1852) akateemiseen tuotantoon pohjautuva tieteellisten editioiden julkaisuhanke. Hanketta hallinnoi Suomalais-Ugrilainen Seura.

Avoin semanttinen portaali suomalaisesta paikannimistöstä kiinnostuneille tutkijoille ja suurelle yleisölle.